Riikan päiväkirja
Sivu 1 / 1
Vs: Riikan päiväkirja
05.01.2020
Reijan oli kieltämättä tehnyt mieli kuristaa Oskari siihen paikkaan, kun mies oli taluttanut jälleen kerran talliin kaksi uutta hevosta: Costa Rican ja Florianin. Ja vielä enemmän hänen oli tehnyt mieli suorittaa murhaustoimenpiteitä, kun nainen oli tajunnut että tämä Riikaksi kutsuttu tamma oli erittäin paksuna.
Mutta nyt kun hän katseli päivän ikäistä ruunikonkirjavaa tammavarsaa, Reijan sydän oli sulanut eikä hän voinut muuta kuin hymyillä. Eihän se hevosten vika ollut, että niiden omistaja oli yksi prkleen taliaivo hevosostoksiensa kanssa.
"Riikasta suunnittelin Milalle kisaratsua!" Oskari oli yrittänyt selittää. "On tommonen pieni puoliverinen ja varmasti Milakin haluaa välillä kisata, Riikka on juuri sopiva hänelle."
Reija oli pyöräytellyt silmiään. Heidän työntekijä ja naisen vanha ystävä, Mila, oli itsekin pikkuruinen nainen eikä Reija epäillyt, etteikö nainen ja Riikka olisi passeli parivaljakko, mutta silti... Jumalauta Oskari!
Piti jakaa karsinapaikat 50-50 mutta eiiiiii kun puoliverisiä vain asteli talliin lähes viikottain....
Seuraavaksi "pamahtaisi" Rowena ja Reija mietti, pitäisikö hänenkin astuttaa vaikka Pikkumutta Pöntöllä jo nyt... Vai antaisiko tamman kisata vielä muutaman kuukauden ennen paksuksi pamauttamista.
Vs: Riikan päiväkirja
05.07.2020
Oskari lätkäisi Milan eteen tulostetun paperin Power Jumpin kutsusta ja lausui: "Sinä ja Riikka myös."
"Ei", Santanen puuskahti samantien. "Tonne mä en lähde muuta kuin kisahoitajaksi."
"Miksei?" mies murahti.
"No, katsoo minun ja Riikan viimeaikaisia tuloksia niin ei mahda meidän meriiteillä tonne olla asiaa", nainen sanoi kädet puuskassa. Kyllähän Mila olisi halunnut osallistua, mutta koska siellä olisi kaikki seuraamassa niin hänen kuin muidenkin suorituksia, ei napannut lähteä nolaamaan itseään Ahvenanmaalle.
Kaikilla Santanen tarkoitti lähinnä Auburniin karanneita ystäviään ja ex-miestään sekä tämän naisystävää.
Oskari mutristeli suutaan partaansa hieroskellen ja kohautti sitten harteitaan: "Noh, jos et kerran uskalla niin eipä siinä. Kysyn vaikka Reijalta, haluaako hän osallistua."
"Ai Riikalla?"
"Niin."
"Se vähän puhu, että läpällä lähtis Pöntön kanssa sinne näyttämään sporttiponeille ja puoliverisille, mistä suokit pissii", Mila valaisi Oskaria.
Oskari tuhahteli huvittuneen turhautuneena.
"Vai niin. Mutta voi se silti osallistua Riikallakin."
"Voi tietenkin."
Niinpä Oskari oli marssinut vaimonsa luo, hymyillyt herttaisesti, halaillut ja pusutellut naisen poskea ja mutissut, kuinka kiva olisi jos Reija joskus kokeilisi puoliverisellä ratsastusta ja kisaamista.
"Mitähän herralla on mielessä?" Reija oli naureskellut ja tökännyt Oskaria etusormella nenänpäähän.
"Jos Riikalla lähtisit Power Jumpiin? Mila ei halua", mies mutisi johonkin naisen kaulan herkalle iholle, mikä sai Reijan kikattamaan kuin pikkutyttö ja lopulta työnsi miehen käsivarren mitan päähän.
"Vai että Riikalla... Ajattelin kyllä Pönttöä."
"Sinä ja sinun Pönttösi. Osallistu molemmilla", Oskari hymyili leveästi.
Reija tuijotteli miestään toinen kulma kysyvästi koholla ennen kuin puraisi alahuultaan mietteliään oloisena ja huomasi harkitsevansa asiaa.
"Siinäpä on sitten herralle mietiskelemistä, kun minä hyppään voittoon Pöntöllä ja Riikalla toiseksi", nainen virnisti pirullisesti, pyörähti kannoillaan ympäri ja marssi ulos talosta iloisesti vihellen.
Olihan se erittäin paljon mahdollista, ettei Reija pääsisi kummallakaan edes pääluokkaan, mutta ainakin hän yrittäisi parhaansa.
Pönttö kun oli vähän laiskanpulskea polle ja Riikan kanssa nainen ei ollut selästä käsin tuttavuutta tehnytkään.
Ennen kuin nyt.
Siinä hän istui kentällä ruunikon tamman selässä, joka tuntui niin paljon isommalta, mutta myös kapoisemmalta kuin naisen omat suomenhevoset.
"Oskariko sai kuin saikin sut suostuteltua tohon?" Milan huvittuneisuuden sävyttämä ääni kuului kentän laidalta.
"Kylläpä vain. Mutta jos sittenkin haluat, niin saat kaikinmokomin osallistua tällä niin Jumppeihin", Reija hymyili leveästi nostaessaan tammalla ravin.
"Ääh... Enköhän mä keskity vain johonkin pikkukisoihin, antaa muiden hoitaa nuo isommat", punatukkainen nainen tuhisi, luikahti laidan ali ratsastuskentän puolelle ja ryhtyi kasaamaan ratsukolle jumppasarjaa.
Riikka oli kiltti ja helppo ratsastettava ja Reija taas vanha konkari satulassa, kaksikon ensimmäiset treenit eivät ongelmia tuottaneet.
Esteiden korkeudet pysyivät vielä maltillisesti metrissä, vaikka Riikka pystyikin korkeampiakin esteitä hyppäämään.
Lähestymiset onnistuivat jotenkuten, hypyt onnistuivat, tamma ei kaahotellut esteiden välillä vaan kuunteli ratsastajaansa ja muutenkin käyttäytyi hienosti.
Muutamassa mutkassa meni vähän pitkäksi, minkä vuoksi esteelle ei täysin suoraa linjaa tultu, mutta silti Riikka onnistui mallailemaan askeleensa niin, että pääsi esteen yli ilman pudotusta.
"Tämähän on oikeastaan aika kiva tapaus", Käkiharjujen kauniimpi osapuoli totesi, kun Riikka oli varmajalkaisesti hypännyt esteen toisensa jälkeen.
"Se on", Mila mutisi ja ehkä pieni kateudenpistos siellä jossain kehossa tuntui. Olisikohan hänen sittenkin pitänyt osallistua?
Riikka oli melkein kuin hänen oma hevonen, vaikkei todellakaan sitä omistanut ja nyt joku muu oli lähdössä tamman kanssa kilpailemaan suurenluokan estekisoihin.
Similar topics
» Pöntisen päiväkirja
» Pinkyn päiväkirja
» Rowenan päiväkirja
» Florianin päiväkirja
» Fiian päiväkirja
» Pinkyn päiväkirja
» Rowenan päiväkirja
» Florianin päiväkirja
» Fiian päiväkirja
Sivu 1 / 1
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa