Raksun päiväkirja

11.04.2020 - estekisat Ruunaankoskella

Oskarin pirulainen oli kehdannut epäillä, kannattaisiko Reijan vielä tässä vaiheessa edes yrittää Raksun kanssa kilpailemista ja kaikkihan sen tietää miten siinä kävi: Reija otti ja pakkasi voikon tamman kuljetusautoon muiden sekaan ja päätti näyttää miehelleen, että kyllä hän nyt jumaliste lähtee tuoreen tuttavuutensa kanssa kilpailemaan.

Ei nainen kuitenkaan mitään suurta menestystä edes uskaltanut toivoa, mutta kunhan he pääsisivät luokan läpi ilman hylkyä niin se jo riittäisi.
Oskari vain pudisteli päätään kun virkeä nuorikko temppuili verryttelyssä omiaan ja Reijalla oli täysi työ pitää pakka käsissään. Tammaa kiinnosti ihan liikaa muut ratsukot eikä millään olisi malttanut keskittyä itse asiaan.

"Onnea matkaan sitten vaan", Oskari oli murahtanut, kun Reijan oli aika valmistautua suoritukseensa.
Reija nyökkäsi. Kyllä he tästä selviäisivät!

Ja selvisivätkin! Reija ehti näkemään Oskarin hämmentyneen ilmeen, kun ensimmäinen kierros meni puhtaasti läpi ja ratsukon oli lähdettävä uusintakierrokselle.
"Siitäs sai" nainen ajatteli ylpeänä nuoresta suomenhevosestaan.
Uusinnassa valitettavasti yksi puomi kolahti viimeisellä esteeltä alas, mutta Reija ei siitä lannistunut. Ei  voi mitään...
Lopullisissa tuloksissa he jäivät nippanappa sijottuneiden ulkopuolelle. Reija oli enemmän kuin ylpeä Raksusta (ja vähän itsestäänkin).

Kyllä hän tiesi ettei tamma ollut mikään "turha ostos". Mörkövaaralaista laatua ja nainen todellakin toivoi, että heidän kisat tulisivat menemään jatkossakin yhtä hienosti. Paremminkin!